Tunnistatko PSSM-oireet?

Polysaccharide Storage Myopathy saattaa olla huomattavasti luultua yleisempi sairaus hevosilla ja poneilla. PSSM oireilee niin monimuotoisesti ja jotkin hevoset saattavat olla kliinisesti hyvin oireettomia, joten diagnoosin tekeminen voi olla vaikeaa tai minkään ei osata epäillä olevan suuremmin vialla. Myös eläinlääkäreillä saattaa olla huono tietoisuus kyseisestä sairaudesta tai oireita ei osata yhdistää tähän tautiin.

Jälkeenpäin ajateltuna minunkin hevosellani on ollut joitain juttuja, jotka ovat todennäköisesti johtuneet tästä sairaudesta. Ne ovat kuitenkin niin yleisiä oireita tai sattumuksia, että ne voivat liittyä lähes mihin tahansa muuhunkin ongelmaan tai esimerkiksi ratsastajasta johtuviin seikkoihin. Oma hevoseni on esimerkiksi vaikuttanut laiskalta, kompuroinut joskus ja sillä on ollut vaikeuksia nostaa ja ylläpitää laukkaa. Lisäksi hevosellani on ollut hankaluuksia pitää takajalkoja pidempään ylhäällä esimerkiksi vuolun ajan.

Lainaus aiemmasta kirjoituksestani:

"PSSM oireilee hyvin monimuotoisesti, mutta tyypillisimpiä oireita ovat varsinainen lannehalvaus, lihasjäykkyys, lihaskrampit, lihasten nykiminen, liikkumishaluttomuus, epäpuhtaat liikkeet, normaalia lyhyemmät askeleet, kompurointi, virtsaamisasennossa seisominen, makailun lisääntyminen, ähkyn kaltaiset oireet, huono suorituskyky, lihassurkastuma, alentunut rasituksen sieto ja epänormaali hikoilu. Myös kavioiden ylhäällä pitäminen kengittäjälle tai vuolijalle saattaa olla hevoselle vaikeaa, erityisesti takajalkojen kohdalla.

Jotkin hevoset voivat olla kliinisesti oireettomia, mutta lihasarvojen CK ja ASAT epänormaalin korkea nousu on todennettavissa verikokeella. Joillain hevosilla lihasentsyymitasot eivät kuitenkaan nouse tai nousu ei ole merkittävä, joten normaalit lihasentsyymitasot eivät poissulje sairautta."

PSSM-hevonen saattaa olla ihmisten silmissä laiska, haluton liikkumaan tai rauhallinen. Hevonen voi jäykistyä helposti ja kehittää lihasjumeja erityisesti selkään ja takaosaan. Hevosella voi myös olla "huono asenne" treenaamista kohtaan ja se voi olla kiukkuinen. Tällaisia merkkejä ei saisi koskaan ohittaa olankohautuksella. Ne voivat liittyä moniin muihinkin sairauksiin tai ongelmiin, mutta silti ne kertovat aina jostain.

Kanadalainen BRIDGEquine Association on tehnyt PSSM-kyselytestin. Mikäli taudista haluaa oppia lisää, se kannattaa tehdä ihan jo silkan mielenkiinnon vuoksi. Kyseisen testin avulla saa aika kattavan käsityksen PSSM-taudin hyvin laajasta oirekirjosta. Testi ei ole mikään raamattu ja kaikki oireet voivat johtua muistakin sairauksista tai asioista, mutta parhaimmillaan testin avulla saa osviittaa sekä ymmärtää paremmin mahdollisia oireita.

Bongasin myös Youtuben ihmeellisestä maailmasta pari erittäin hyvää videota PSSM-sairaista hevosista. Kannattaa katsoa.

Ensimmäisellä videolla näytetään PSSM-sairaan hevosen liikkeitä ja liikkumista. Huomaa erityisesti takajalkojen rajoittunut ja jäykkä liikerata, sekä vaikeudet kääntyä pienellä ympyrällä.

Caruso PSSM

Toinen video näyttää, että millaisia ratsastuksellisia ongelmia PSSM-epäillyllä hevosella on ollut. Kyseinen hevonen ei sairasta PSSM1-muotoa, mutta sillä epäillään PSSM2-muotoa. Hevonen on vastannut PSSM-taudin mukaiseen ruokintamuutokseen erinomaisesti ja videoltakin käy ilmi, että miten dramaattinen muutos hevosessa on hoidon myötä tapahtunut.

PSSM diet management

Kolmannessa videossa on kuvattu yhden PSSM-hevosen oireita ja olemusta vuosien aikana.

Luisa PSSM

Lopuksi linkitän vielä tutkimuksen, jossa oli tutkittu PSSM-taudin yleisyyttä hevosilla.

Incidence of Polysaccharide Storage Myopathy: Necropsy Study of 225 Horses

Käyntilenkkien ihanuus

Voi sitä autuutta, kun on päässyt hiihtämään köpöttelemään hieman pidempiä käyntilenkkejä Akselin kanssa. Akselikin tuntuu nauttivan koko rahan edestä ja ehdottelee minulle jopa muita reittejä, kuin niitä kotiinpäin vieviä. ;) Hevoseni on myös selkeästi rauhoittunut lisääntyneen liikunnan myötä. Tällä hetkellä pidän käyntilenkit maksimissaan n. 1,5 h / n. 8 km mittaisina ja otan hieman laukkaa 2-3 kertaa viikossa. Yritän pitää liikutuksen monipuolisena, joten liikutusviikkoon sisältyy käyntilenkkejä sekä tietä pitkin että umpimaastossa, ratsastustunteja á 30 min, ohjasajoa, juoksutusta, talutuslenkkejä ja/tai maastakäsintyöskentelyä.

Suunnitelmani on, että jatkan tällä liikutuksella toukokuun alkuun eli seuraaviin verikokeisiin asti. Mikäli lihasarvot ovat pysyneet edelleen hyvinä, alan lisäämään 1-1,5 h käyntilenkkeihimme pieniä laukka- tai ravipätkiä ja pidennän pelkät käyntilenkit maksimissaan kahteen tuntiin. Vaihtoehtoisesti jätän käyntilenkeiltä ravit ja laukat pois ja lisäänkin vain ratsastustuntien rasittavuutta. Täytyy katsoa, että miltä lihasarvot näyttävät toukokuussa ja mitä minä haluan sillä hetkellä eniten.

Akselin kanssa ei voi enää koskaan tehdä mitään normaalista poikkeavaa ohjelmaa extempore, vaan jokainen liikutuskerta, sen pituus ja rasittavuus pitää miettiä tarkkaan ja pitää suunnitelmasta kiinni. Lisäksi pitää tietää, että missä sillä hetkellä mennään ja mikä on maksimi, mitä hevonen kestää. Yksikin virhe, esimerkiksi liialliset laukkapätkät, voivat pilata todella pitkän työn ja asettaa hevosen takaisin lähtöruutuun. Pahin seuraus väärästä liikutuksesta tai muun erikoishoidon laiminlyönnistä on tietenkin kivulias lannehalvaus. Akseli on säästynyt tähän mennessä taudin aiheuttamalta suuremmalta pahalta ja yritän kaikin keinoin pitää jatkossakin hevoseni yhtä hyvävointisena.

ALCARin ja rasvaruokinnan eroista

Olen ehtinyt käsittelemään blogissani PSSM-hevosten ruokavaliohoitoja eli ALCARia ja rasvaruokintaa. Minulle oli pitkään mysteeri, että miksi hoitoon suositellaan yleensä joko ALCARia tai rasvaruokintaa eikä molempia.

Satuin törmäämään Eleanor Kellonin ajatukseen ALCARin sekä rasvan vaikutuksesta ja ajattelin jakaa tämän tietoiskun.

People keep asking, so here is a brief note from Dr. Kellon about oil vs. ALCAR.
 

"Briefly, glucose is essential to energy generation in muscle. Some glucose is needed even to burn fat because there are intermediates in the energy cycle that can only come from glucose. The GYS1 mutation preferentially shuttles glucose into glycogen formation rather than energy pathways. Oil works by inducing insulin resistant, which in turn slows or blocks the uptake of glucose. The muscle can also be "trained" to use more fat than it normally would. If the horse is kept working, this helps to counteract the insulin resistance so it's doubly important to work the horse when on a high fat diet. 

ALCar works differently. Muscle cannot burn glucose and make glycogen at the same time. There is a key enzyme control "switch" that directs the glucose either to energy or to storage as glycogen. ALCar flips that switch to send the glucose along energy pathways. 

Some horses are fine on ALCar only, some on oil only, some are on both. With a horse that is already an easy keeper, I'd try the ALCar first - and remember exercise is extremely important."

GYS1-mutaatio on se geenimutaatio, joka aiheuttaa 1. muotoisen PSSM:n. En lähde suomentamaan Kellonin sanomaa, sillä tieto on tässä tapauksessa parhaimmillaan suorassa lainauksessa. Mikäli joku kaipaa suomennoksen kanssa apua, niin voin toki tehdä lyhyen tiivistelmän.

Eleanor Kellon on Beth Valentinen ohella yhdysvaltalainen "PSSM-asiantuntija", mikäli näin voisi ilmaista. Kummallakin eläinlääkärillä on pitkä kokemus ja tieto-taito PSSM-hevosten hoitamisesta.

Onnenkyyneleet

Niitä minä pyyhin keskellä kauppaa, kun ihana eläinlääkärimme soitti Akselin kontrolliverikokeiden tulokset. CK on laskenut erittäin hyvin viiterajojen keskelle ja ASAT on siinä hilkulla viiterajojen yläpuolella, mutta todellakin ihan viiterajan tuntumassa. Kaikkien muidenkin veriarvojen mukaan hevoseni voi hyvin! Kyllä se on siltä tuntunutkin, sillä Akseli on ollut niin täynnä elämää.

Näiden tulosten myötä Akseli on periaatteessa selvittänyt kaksiosaisesta taistelustaan ensimmäisen osan jopa etuajassa ja vastannut hoitoon erinomaisesti. Viime aikoina en ole edes ottanut pelkkää käyntiä, vaan myös pikkupätkiä laukkaa pari kertaa viikossa. Pari päivää ennen verikokeita olimme myös käyneet vähän pidemmän ja raskaamman noin 9 km käyntilenkin eikä se nostanut CK-arvoa lainkaan! Mahtavaa.

Näin hienot tulokset tarkoittavat sitä, että lähden nostamaan Akselin liikutusta kohti normaalimpaa erittäin maltillisesti ja hitaasti. Aion seuraavan kuukauden aikana jatkaa edelleen käyntipainotteista liikuntaa, mutta lisätä käyntilenkkien kestoa ja pitää pikkupätkät laukkaa lyhyempien lenkkien ohjelmassa. Matkaratsastushevosten valmennusajatuksista tuttu kulmakivi pätee tässäkin; vauhtia ja kestoa ei voi lisätä yhtä aikaa. Yhtä tärkeässä roolissa on kontrolliverikokeiden ottaminen, jotta en missään vaiheessa tulisi ylittäneeksi liikutuksen sietorajaa.

Nyt vasta pääsen tutkimuksissa alkuun, että millaista liikuntaa hevoseni tulee kestämään ja millaista ei. Ensimmäinen projekti oli saada lihasarvot laskemaan viiterajoihin, jotta ruokavaliohoidon ja liikutusohjelman tehoa voisi arvioida sekä saada hevonen tautinsa suhteen vakaammaksi. Huomisesta alkaen lisään Akselin ruokavalioon ALCARia tupla-annostuksella eli 20 g / vrk. Toivon, että ALCAR tulisi vielä auttamaan hevostani ja sen avulla liikutuksen rasittavuutta pystyisi entisestään lisäämään ilman lihasarvojen nousua.

En todellakaan voi vielä huokaista helpotuksesta, mutta suunta on lupaava ja onnenkyyneleet olivat hyvin aiheelliset. :) Olen kovasti miettinyt, että millaisen Akselin voisin vielä pitää. Mitä hevoseni pitäisi kestää? En ole osannut vastata itselleni, vielä. Ehkä aika näyttää, että kuinka meille käy ja miten elämä tulee kuljettamaan.