Erään toisen hevosen tarina

Katsoin Youtubesta alunperin erään videon, jonka perusteella löysin tarinan eräästä PSSM-hevosesta. Minun huomioni kiinnitti videon kommenttikentässä oikeastaan yksi lause:

"However, the rider must be attuned to the horses capabilities during every ride, and adjust the workload accordingly so as not to hurt the horse."

Kyllä! Mikäli hevonen tuntuu huonolta, ei ole mitään järkeä lähteä vääntämään suunniteltuja harjoituksia väkisin kasaan. Erityisesti sairaan hevosen kanssa on supertärkeää olla herkin aistein liikenteessä, kuulostella hevostaan ja toimia sen mukaan. Hevonen ei todellakaan temppuile huvin vuoksi tai ilkeyttään. Johtuipa temppuilu mistä tahansa, hevosella on siihen syynsä. Syyn löytäminen jää ihmisen vastuulle.

"When my horse acts out, it is an excuse to get out of work. He knows what he is doing."

"REALLY?!?!

Statements like that just get under my skin. Unfortunately, I overhear them often in  my travels. I want to butt into the conversation and insert, "So, your horse just sits plotting and planning all day, waiting for you to show up so it can run through a series of behaviors that it knows will agitate you? It seeks to ruin your day?".

Horses do not make excuses. They are in the moment and behave accordingly. Either the horse has learned the undesireable behavior through association, or the horse is scared/confused/unable. Such comments appear to be an attempt to cover up the inability of the rider to empathize and focus on something other than their own needs in the relationship."

Lainaus on Tolaksen kotisivuilta. Tolaksen hevosen Eddien tarinan PSSM-taudista voi lukea kokonaisuudessaan täältä. Tässä vielä yksi lainaus kyseiseltä sivulta:

"He had a history of a right hind leg abnormality. Through veterinary examines and diagnostics, chiropractics, acupuncture, massage therapy, equine applied podiatry and careful training , we were unable to figure out the cause. It almost has a look of Shivers or maybe even Stringhalt-like. It only could be seen while turning in small areas and very infrequently at a walk.

...

Ed, a horse who loved being groomed, was becoming unhappy during grooming and girthing. I had owned him for over 8 years, and had purchased him as a 3 year old. What was going on with my horse?"

Miltä näyttää PSSM-kohtaus?

PSSM aiheuttaa hevosille rasitusperäistä lannehalvausta ja yksi tyypillisin oire onkin hevosen sairastama lannehalvaus. On kuitenkin virheellinen luulo, että PSSM:n ainoa oire on vain lannehalvaus. Lannehalvaus on taudin yksi vakavimpia seurauksia, mutta kyseessä on tauti joka aiheuttaa paljon muutakin. Valitettavasti nämä pienemmät merkit ja oireet saattavat valua ihmisten tietoisuuden ohitse, sillä niihin ei välttämättä osaa kiinnittää huomiota.

Miltä sitten näyttää niin sanottu PSSM-kohtaus eli 'PSSM attack'? Näin Youtubessa pari havainnollistavaa videota ja ajattelin jakaa niitä tännekin.

pssm espm 2 yr old quarter horse muscle contractions

Ylläolevan videon hevosella on lihaskramppeja ja lihasten nykimistä. Hevonen on myös hyvin kivulias ja hermostunut kivusta.

PSSM Schub beim Kaltblut - Polysacharide Speicher Myopathie

Ylläolevassa videossa on kylmäverinen hevonen, jolla on lihasvärinää. Hevonen yrittää helpottaa kivuliasta oloaan mm. piehtaroimalla.

A PSSM1 Episode on video

Ylläolevassa videossa on hevosen lihasten supistelua vatsan/selän alueella.

Lueskelin joidenkin PSSM-videoiden kommentteja vastaavista kohtauksista ja valitettavasti näytti siltä, että osa ihmisistä ei yhtään ymmärrä kuinka kivuliaita nämä kohtaukset ovat hevoselle. Voi myös olla, että jotkut eivät tunnista oireilua eivätkä osaa yhdistää sitä oikeaan sairauteen tai edes pidä oireita vakavina. Näin ollen hevonen jää ilman asianmukaista hoitoa.

Mikäli hevosella on vastaavia lihasoireita, hevonen vaatii välitöntä eläinlääkärin hoitoa ja kivunlievitystä. Lihaskrampit kertovat siitä, että meneillään on lihasten vaurioituminen ja todennäköisesti kohtauksen jälkeen lihasarvot kohoavat lannehalvauslukemiin.

Akselin kuulumisia

Otatutan uudet lihasarvot Akselilta vasta muutaman viikon päästä, joten ajattelin kertoa etukäteen yleisiä kuulumisia. Olemme ottaneet tietyllä tapaa uuden askeleen eteenpäin, sillä olimme hiljattain koko viikonlopun kurssilla. Kuljetin hevosen takaisin kotitallille molempina päivinä osittain pelkästään jo testimielessä, toisekseen en halunnut hevoselle vieraan paikan stressiä. Akseli on onneksi aika lungi kaveri ja osaa rentoutua kanssani, joten kaikki sujui kuin vanhalta tekijältä eli todella hyvin. Kuljetus ja ratsastustunnit eivät tuntuneet vaikuttavan hevoseeni mitenkään, vaan Akseli oli ihan yhtä reipas, rento ja letkeä kuin ennen kurssiakin. Huippua! Minulle tämä oli henkisellä tasolla eräänlainen voitto, sillä olen pelännyt, että en pysty reissaamaan ja kuljettamaan Akselia esimerkiksi valmennuksiin. Kaikenlainen stressi, kuljetus, rutiineista poikkeaminen ja niin edelleen saattaa toimia oireilulle altistavana tekijänä. Hevosensa rajat on kuitenkin rohkeasti etsittävä ja koettava, mikäli mielii elää normaalia elämää.

Olen törmännyt viime aikoina siihen olettamukseen, että PSSM-sairaat hevoset eivät oireile ja ne ovat suorastaan käyttöhevosia, koska liikutus kuuluu hoitosuunnitelmaan. Mieleni tekisi nauraa, jos ei itkettäisi niin paljon?! En tiedä, että mistä tällainen olettamus on lähtöisin. Minunkin hevoseni on ollut näennäisesti oireeton eikä minkään osattu epäillä olevan vialla, mutta kappas kun tuli tsekattua lihasarvot. Akselin lihasarvot ovat olleet pahimmillaan lannehalvauslukemissa, vaikka hevonen onkin suorittanut treenejä. En voi edes kuvitella, kuinka paha olo hevosellani on tällöin ollut. Ja ne kaikki kerrat, kun hevoseni on tuntunut laiskalta... :( Ajatus sattuu kovasti sydämeeni. Kunpa olisin tiennyt paremmin! Hevonen saattaa näyttää ulospäin pahempia oireita vasta silloin, kun tilanne on jo oikeasti hyvin vakava.

Elämä kroonisesti sairaan hevosen kanssa ei ole kivaa eikä helppoa puhumattakaan, että se olisi stressivapaata harrastamista. Mitä enemmän opin sairaudesta, sitä stressaavammaksi minulle on muuttunut olosuhteiden, ruokinnan, liikutuksen ja niin edelleen kuntoon hoitaminen. Tieto lisää ymmärrystä siitä, että miten mikäkin asia vaikuttaa mihinkin.

Tätä tautia ei pidä demonisoida, mutta tosiasiat tulee silti pitää mielessä. Osa hevosista pärjää tämän taudin kanssa paremmin ja osa huonommin, eikä sille voi mitään. Jokainen meistä toki haluaisi, että oma hevonen kuuluisi tuohon ensimmäiseen ryhmään. Nimensä mukaisesti kyseessä on kuitenkin krooninen rasitusperäinen lannehalvaus ja mikäli hevonen on levossa tai vähäisessä rasituksessa, oireita ei välttämättä ilmaannu tai ne ovat pienempiä.

"PSSM:n periytyvyys selittää sen yleisyyttä tietyissä hevosroduissa, kuten esimerkiksi quarter-hevosissa. Mutaation leviäminen jälkeläisiin voi johtua osittain siitä, että hevosenomistajilla oli aikoinaan tapana laittaa siitokseen kilpailuun kelpaamattomia lihasongelmista kärsiviä hevosia. Myös siitoshevosten alhainen rasitustaso, hyvät talliolosuhteet ja säännölliset rutiinit voivat pitää oireet piilossa, jolloin osa siitoshevosista voi toimia piilevinä kantajina."

Hannu Kirstinän tutkimus Lannehalvaussyndrooma s. 47

Väärin diagnosoitu ja väärinymmärretty

Löysin ainakin minun, PSSM-hevosen omistajan näkökannalta katsottuna, koskettavan artikkelin.

Misdiagnosed & Misunderstood - PSSM in Horses

"Your Horse May Be Willing But Unable

I've heard it all... "You've lost your place in the herd, she doesn't respect you. She looks fine. You need to ride her more. She's smart, but she's lazy. It's her hocks. It's her stifle. If I were you, I'd sell her and get a horse you can ride."

I heard all the above and much more over the years of trying to find a diagnosis for my 1999 Quarter Horse mare, purchased in 2001. Doc Bar, Three Bars, Poco Bueno, and more great horses all lined up in her pedigree, and all the potential in the world, but I could barely get one good day of riding out of her. It took me ten years, but I recently figured out that she has been afflicted all this time with something called Polysaccharide Storage Myopathy or PSSM (referred to as EPSM in draft horse breeds).

I and my horse are not alone: the horse world is slowly learning that this is a fairly common disease in certain breeds that very often goes undiagnosed.

...

This disease most likely covers a broad range of symptoms and severity. This means that there are probably many more horses out there like my own that are living undiagnosed or misdiagnosed -- and thus, misunderstood."

Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan HorseCityn sivuilta täältä. Mikäli kiinnostus heräsi, suosittelen myös tutustumaan artikkelin kirjoittajan omaan sivustoon "Sage By Nature". Hän kirjoittaa hevosestaan ja sen tarinasta kauniisti, mutta realistisesti.

When life puts you in tough situations
Don't say "why me"
Just say "try me"

Tunnistatko PSSM-oireet?

Polysaccharide Storage Myopathy saattaa olla huomattavasti luultua yleisempi sairaus hevosilla ja poneilla. PSSM oireilee niin monimuotoisesti ja jotkin hevoset saattavat olla kliinisesti hyvin oireettomia, joten diagnoosin tekeminen voi olla vaikeaa tai minkään ei osata epäillä olevan suuremmin vialla. Myös eläinlääkäreillä saattaa olla huono tietoisuus kyseisestä sairaudesta tai oireita ei osata yhdistää tähän tautiin.

Jälkeenpäin ajateltuna minunkin hevosellani on ollut joitain juttuja, jotka ovat todennäköisesti johtuneet tästä sairaudesta. Ne ovat kuitenkin niin yleisiä oireita tai sattumuksia, että ne voivat liittyä lähes mihin tahansa muuhunkin ongelmaan tai esimerkiksi ratsastajasta johtuviin seikkoihin. Oma hevoseni on esimerkiksi vaikuttanut laiskalta, kompuroinut joskus ja sillä on ollut vaikeuksia nostaa ja ylläpitää laukkaa. Lisäksi hevosellani on ollut hankaluuksia pitää takajalkoja pidempään ylhäällä esimerkiksi vuolun ajan.

Lainaus aiemmasta kirjoituksestani:

"PSSM oireilee hyvin monimuotoisesti, mutta tyypillisimpiä oireita ovat varsinainen lannehalvaus, lihasjäykkyys, lihaskrampit, lihasten nykiminen, liikkumishaluttomuus, epäpuhtaat liikkeet, normaalia lyhyemmät askeleet, kompurointi, virtsaamisasennossa seisominen, makailun lisääntyminen, ähkyn kaltaiset oireet, huono suorituskyky, lihassurkastuma, alentunut rasituksen sieto ja epänormaali hikoilu. Myös kavioiden ylhäällä pitäminen kengittäjälle tai vuolijalle saattaa olla hevoselle vaikeaa, erityisesti takajalkojen kohdalla.

Jotkin hevoset voivat olla kliinisesti oireettomia, mutta lihasarvojen CK ja ASAT epänormaalin korkea nousu on todennettavissa verikokeella. Joillain hevosilla lihasentsyymitasot eivät kuitenkaan nouse tai nousu ei ole merkittävä, joten normaalit lihasentsyymitasot eivät poissulje sairautta."

PSSM-hevonen saattaa olla ihmisten silmissä laiska, haluton liikkumaan tai rauhallinen. Hevonen voi jäykistyä helposti ja kehittää lihasjumeja erityisesti selkään ja takaosaan. Hevosella voi myös olla "huono asenne" treenaamista kohtaan ja se voi olla kiukkuinen. Tällaisia merkkejä ei saisi koskaan ohittaa olankohautuksella. Ne voivat liittyä moniin muihinkin sairauksiin tai ongelmiin, mutta silti ne kertovat aina jostain.

Kanadalainen BRIDGEquine Association on tehnyt PSSM-kyselytestin. Mikäli taudista haluaa oppia lisää, se kannattaa tehdä ihan jo silkan mielenkiinnon vuoksi. Kyseisen testin avulla saa aika kattavan käsityksen PSSM-taudin hyvin laajasta oirekirjosta. Testi ei ole mikään raamattu ja kaikki oireet voivat johtua muistakin sairauksista tai asioista, mutta parhaimmillaan testin avulla saa osviittaa sekä ymmärtää paremmin mahdollisia oireita.

Bongasin myös Youtuben ihmeellisestä maailmasta pari erittäin hyvää videota PSSM-sairaista hevosista. Kannattaa katsoa.

Ensimmäisellä videolla näytetään PSSM-sairaan hevosen liikkeitä ja liikkumista. Huomaa erityisesti takajalkojen rajoittunut ja jäykkä liikerata, sekä vaikeudet kääntyä pienellä ympyrällä.

Caruso PSSM

Toinen video näyttää, että millaisia ratsastuksellisia ongelmia PSSM-epäillyllä hevosella on ollut. Kyseinen hevonen ei sairasta PSSM1-muotoa, mutta sillä epäillään PSSM2-muotoa. Hevonen on vastannut PSSM-taudin mukaiseen ruokintamuutokseen erinomaisesti ja videoltakin käy ilmi, että miten dramaattinen muutos hevosessa on hoidon myötä tapahtunut.

PSSM diet management

Kolmannessa videossa on kuvattu yhden PSSM-hevosen oireita ja olemusta vuosien aikana.

Luisa PSSM

Lopuksi linkitän vielä tutkimuksen, jossa oli tutkittu PSSM-taudin yleisyyttä hevosilla.

Incidence of Polysaccharide Storage Myopathy: Necropsy Study of 225 Horses

Geenitestin kertomaa

Lihasbiopsian tulosten jälkeen halusin vielä teetättää Akselista geenitestin. Halusin tietää, että sairastaako Akseli 1. vai 2. muotoa sairaudesta ja mikäli 1. muotoa, onko hevoseni hetero- vai homotsygoottinen. Homotsygoottiset hevoset vastaavat yleensä hoitoihin huonommin ja niiden ennuste on siten huonompi. Geenitesti on helppo teetättää eikä se vaadi edes eläinlääkärin käyntiä tallilla. Omistaja nyppii itse hevosensa jouhia 20-30 kappaletta juurineen, niputtaa ne ja laittaa muovipussiin. Juuret on erittäin tärkeä saada mukaan, sillä ne ovat ratkaisevassa roolissa testauksen kannalta. Akselia hoitava klinikka lähetti jouhet analysoitavaksi Yhdysvaltoihin, mutta vastaavan geenitestin pystyy teetättämään myös Suomessa Movet Oy:ssä.

Sain Akselin geenitestin tulokset tänään. Hevoseni sairastaa Polysaccharide Storage Myopathysta 1. muotoa ja se on heterotsygoottinen! Tämä tarkoittaa suomennettuna sitä, että Akselin vanhemmista toinen on ollut PSSM-sairas ja toinen terve. Olen kovin helpottunut, vaikka valitettavasti heterotsygoottisuus ei takaa mitään. Olen lukenut voimakkaasti oireilevista heterotsygoottisista hevosista ja normaalia elämää viettävistä homotsygoottisista. Halusin silti varmistuksen Akselin tautimuotoon, vaikka tiedon perusteella ei voi ennustaa tulevaisuudesta mitään varmaa. Kokonaiskuva on kuitenkin jo vähän parempi.

Ensi viikolla Akselilta otetaan kontrolliverikoe ja katsotaan, että ovatko lihasarvot laskeneet viiterajojen sisään. Se jännittää minua niin paljon, että yöunien menetys on lähellä! Mikäli lihasarvot ovat laskeneet, Akselin ennuste saattaa olla jopa aika hyvä ja paranemista olisi tapahtunut ennätysajassa. Mikäli lihasarvot eivät ole laskeneet, se on tietenkin huonompi juttu, mutta hanskoja ei silti tarvitse heittää vielä tiskiin. Liikutusta ei voi eikä ole edes järkevää keventää, mutta öljyn määrää on mahdollista lisätä. Öljymäärän lisäämisen lisäksi minulla on kokeilematta L-karnitiini ja ALCAR.

Pitäkää peukut pystyssä, että ensi viikko toisi meille positiivisia uutisia!

Polysaccharide Storage Myopathy (PSSM)

 *** TEKSTI ON PÄIVITETTY VIIMEKSI 23.1.2017 ***

Aloitin hoitamaan Akselia kuten polysakkaridien kertymäsairaudesta kärsivää hevosta jo ennen lihasbiopsian tuloksia. Hoidon aloittamista saatetaan suositella oireiden perusteella, sillä samantyyppinen hoitokäytäntö on muissakin lihasaineenvaihduntasairauksissa.

Joskus lihasbiopsiastakaan ei löydy selitystä lihasarvojen nousulle, mutta hevonen reagoi silti hyvin PSSM-taudin hoitokäytäntöihin.

Mikä ihmeen PSSM?

Polysaccharide Storage Myopathy on suomennettuna polysakkaridien kertymäsairaus ja se aiheuttaa hevosille rasitusperäistä lannehalvausta. Nykyään lannehalvausta ei enää pidetä yksittäisenä sairautena vaan syndroomana, jolla on useampia syntymekanismeja. Lannehalvausta aiheuttavat esimerkiksi PSSM ja RER, jotka ovat molemmat kroonisia rasitusperäisiä lannehalvauksia. Näiden lisäksi tunnetaan sporadinen lannehalvaus, jonka laukaisee jokin yksittäinen tekijä tai yksittäisten tekijöiden summa. Tämä johtaa lihasten tilapäiseen toimintahäiriöön ja lannehalvaukseen.

PSSM-taudissa lihassoluilla on häiriintynyt hiilihydraattimetabolia, jonka seurauksena lihaksiin muodostuu epänormaalin paljon glykogeenia ja joillain hevosilla myös epänormaalia polysakkaridia. Sairaus aiheuttaa hevosille lihasongelmia ja pahimmillaan vakavia lihasvaurioita. Kun lihassoluun varastoituu kohtuuttoman paljon glykogeenia tai polysakkaridia, lihassolu saattaa vaurioitua ja tämä aiheuttaa lihassolun kuoleman. Sairas hevonen ei myöskään pysty käyttämään epänormaalin paljon muodostunutta glykogeenia riittävästi energianlähteenä, joka johtaa lihasten toimintahäiriöihin erityisesti rasituksessa.

Väkirehuruokinta on yksi oireita lisäävistä riskitekijöistä, sillä PSSM-hevonen ei kykene hyödyntämään viljojen nopeasti sulavia hiilihydraatteja toivotulla tavalla. Väkirehuruokinnan myötä viallisen "polttoaineen" varastoituminen lihaksiin vain kiihtyy. Toisin kuin joskus luullaan, sairaus koskee myös pelkällä heinällä ruokittavia hevosia. Väkirehuruokittu hevonen voi kuitenkin oireilla enemmän ja voimakkaammin suuremman hiilihydraattikuormituksen takia.

Terveen hevosen lihassolunäyte. Kuva University of Minnesota.

PSSM-hevosen lihassolunäyte. Kuva University of Minnesota.

PSSM on jaettavissa kahteen muotoon, PSSM1 ja PSSM2. PSSM1 on varmuudella perinnöllinen sairaus, mutta PSSM2-muodosta ei ole vielä täyttä varmuutta. Perinnöllisyyttä kuitenkin epäillään vahvasti. Jalostukseen käyttämistä ei suositella kummankaan PSSM-tyypin kohdalla.

PSSM:n diagnosointi

Kumpikin PSSM:n muoto (PSSM1 & PSSM2) voidaan todentaa geenitestillä tai lihasbiopsialla. PSSM1 on yleisempi muoto, joten tätä sairautta epäiltäessä PSSM1-geenitesti voi olla helpoin, nopein ja halvin diagnosointimenetelmä. Mikäli PSSM1-geenitesti on negatiivinen ja hevonen oireilee, voidaan teetättää myös PSSM2-geenitesti tai lihasbiopsia. Lihasbiopsialla löydetään myös muut mahdolliset lihassairaudet.

Geenitestin avulla saadaan selville, että onko hevosen sairaus hetero- vai homotsygoottinen. Tutkimuksissa on todettu, että yleensä homotsygoottinen hevonen oireilee enemmän ja vastaa hoitoihin huonommin. Heterotsygoottisen hevosen vanhemmista toinen on ollut terve ja toinen PSSM-sairas, kun taas homotsygoottisen hevosen molemmat vanhemmat ovat olleet PSSM-sairaita.

Geenitestin tuloksissa asia ilmoitetaan seuraavasti esim. PSSM1-tyypin kohdalla:

n/n = negatiivinen, terve hevonen
n/P1 = heterotsygoottinen, PSSM-sairas
P1/P1 = homotsygoottinen, PSSM-sairas

PSSM on dominantti sairaus. Mikäli hevosella on todettu PSSM, hevonen on aina sairas eikä esimerkiksi "pssm-kantaja" tai "50% pssm". Osa hevosista oireilee tautiaan enemmän ja osa vähemmän, riippuen myös hevosen käyttöasteesta ja hoidosta. Vähäisellä rasituksella olevien hevosten tai lepohevosten kohdalla oireiden ilmeneminen saattaa olla huomattavasti vähäisempää tai pysyä jopa piilossa.

Mitkä ovat PSSM-taudin oireita?

PSSM oireilee hyvin monimuotoisesti, mutta tyypillisimpiä oireita ovat varsinainen lannehalvaus, lihasjäykkyys, lihaskrampit, lihasten nykiminen, liikkumishaluttomuus, epäpuhtaat liikkeet, normaalia lyhyemmät askeleet, kompurointi, virtsaamisasennossa seisominen, makailun lisääntyminen, ähkyn kaltaiset oireet, huono suorituskyky, lihassurkastuma, alentunut rasituksen sieto ja epänormaali hikoilu. Myös kavioiden ylhäällä pitäminen kengittäjälle tai vuolijalle saattaa olla hevoselle vaikeaa, erityisesti takajalkojen kohdalla.

Jotkin hevoset voivat olla kliinisesti oireettomia, mutta lihasarvojen CK ja ASAT epänormaalin korkea nousu on todennettavissa verikokeella. Joillain hevosilla lihasentsyymitasot eivät kuitenkaan nouse tai nousu ei ole merkittävä, joten normaalit lihasentsyymitasot eivät poissulje sairautta.

Sairauden puhkeamisikä vaihtelee hevosesta riippuen. 

"Hevosen olosuhteissa tapahtuneet muutokset voivat laukaista PSSM:n oireet. Hevoset alkavat oireilla usein vasta siinä iässä, jolloin niitä aletaan valmentaa. ... Oireet voivat ilmetä myös ruokintamuutosten tai harjoitusohjelman muutosten yhteydessä, mutta ne voivat alkaa myös hengitystiesairauden tai jonkin muun sairauden, loukkaantumisen tai muun stressin indusoimana."

Lainaus on Hannu Kirstinän tutkielmasta "Lannehalvaussyndrooma" ja se löytyy kirjoitukseni lähteistä.

Voiko hevonen parantua?

Valitettavasti PSSM on etenevä sairaus eikä siihen ole lopullista parannuskeinoa. Vanhemmat hevoset oireilevat yleensä eniten. Kaikesta huolimatta oikeanlaisella ruokinnalla ja liikunnalla tautia kyetään hoitamaan. Tarkoituksena on saada taudin oireet kuriin ja tilanne stabiiliksi. Ajoissa aloitettu hoito parantaa ennustetta. Suurinta osaa PSSM-hevosista pystytään auttamaan oikeanlaisella hoidolla, mutta valitettavasti joidenkin hevosten kohdalla ei silti saada toivottua hoitovastetta.

Jokainen tautikertomus on aina omanlaisensa alkaen hevosen perimästä, lihastyypistä, ympäristöstä ja oireiden vakavuudesta eli tässä taudissa yleispätevää ennustetta ei voida antaa. Ennuste vaihtelee hevoskohtaisesti. Jokainen hevonen on tautinsa suhteen yksilö.

Ruokintamuutoksella paras hoitovaste on odotettavissa vasta 4-6 kk jälkeen, joten hevosen hoitaminen vaatii omistajalta sitoutumista.

Miten tautia hoidetaan?

Liikunta ja ruokavalio ovat PSSM:n ainoat hoitokeinot. Sairauteen ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa.

Hoidon perusperiaatteita ovat:

• Ruokavaliohoito. Hevoselta pyritään poistamaan väkirehuruokinta ja hevoselle tarjoillaan kohtuullisesti vähäsokerista heinää. Energianlähteeksi tarjotaan kasvirasvoja (esim. rypsi- tai rapsiöljy), joiden osuuden päivän kokonaisenergiasta tulisi olla peräti 15-25 %. PSSM:n aiheuttamien oireiden on todettu vähentyvän jo pelkällä rasvaruokinnalla. Rasvaruokinta vähentää lihassoluihin sisäänotettua glukoosia myös rasituksen aikana ja hevonen pystyy hyödyntämään rasvan energian, toisin kuin hiilihydraattien kohdalla. 

• Rasvaruokinnan aloittamisen jälkeen liikutus tulisi pitää ensimmäisten kuukausien ajan kevyenä. Hevosen elimistöltä kestää tottua uuteen ruokintaan useita kuukausia (tutkimusten mukaan 8-12 viikkoa) ja mikäli rasitusta jatketaan liian aikaisin, lihasten vaurioituminen jatkuu. Hevosen elimistön on tarkoitus oppia käyttämään rasvoja hyödykseen ja se ei tapahdu hetkessä. Hevosen haima ei myöskään tuota normaalisti juurikaan rasvaa pilkkovaa lipaasia. Sen eritys kuitenkin lisääntyy rasvaruokinnan myötä. Rasvaa tulee lisätä ruokintaan vähitellen ja porrastetusti.

• Rasvaruokinnan sekä taudin yleisen kuvan takia seleeni- ja E-vitamiinilisän saannista tulee huolehtia. Seleenin ja E-vitamiinin puutos saattaa pahentaa taudin oireita. Öljylisän takia hevonen tarvitsee extrana E-vitamiinia 100-200 mg / 1 dl öljyä.

• Rasvaruokinnan lisäksi jotkut ovat käyttäneet menestyksekkäästi PSSM-hevosensa hoitoon aminohappoa Acetyl-L-Carnitine (ALCAR) eli Asetyyli L-Karnitiinia. Jotkin PSSM-hevoset voivat parhaiten pelkällä öljyllä, jotkin ALCARilla sekä öljyllä ja jotkin pelkällä ALCARilla. Kyseinen aminohappo auttaa hevosta hyödyntämään rasvaa energian tuotannossa. ALCARista voi lukea lisää kirjoituksestani "Ihmeaine ALCAR".

• Proteiinin riittävästä saannista tulee huolehtia, sillä sairaus aiheuttaa vaurioita lihaksiin ja pahimmillaan lihaskatoa. Proteiini on tunnetusti lihasten paras rakennus- ja ravintoaine. Kannattaa teetättää heinäanalyysi ja sitä kautta tarkistaa hevosen proteiinin saanti. 

• Mikäli hevonen on lihava, se tulee pyrkiä laihduttamaan ihannepainoonsa. PSSM-hevosilla on joissain tutkimuksissa havaittu normaalia suurempaa herkkyyttä insuliinille. Ylipaino altistaa hevosen insuliiniresistenssille ja muille aineenvaihduntaongelmille. 

 

• Liikutus. Ruokavaliohoidon lisäksi yhtä tärkeänä osana hoitokokonaisuudessa on säännöllinen, joka päiväinen liikutus ja järkevästi suunniteltu liikutusohjelma. Lepopäiviä ei tulisi pitää, sillä liikunta auttaa parantamaan PSSM-hevosen energia-aineenvaihduntaa luurankolihaksistossa. Toisin sanoen sopiva liikunta auttaa hevosta pääsemään eroon ylimääräisestä, lihaksistoon kertyneestä polysakkaridista. Lepopäivien jälkeen myös lannehalvauksen riski kohoaa oleellisesti ja tästä syystä lepopäivien jälkeinen liikunnan uudelleenaloitus tulisi tehdä hyvin varovaisesti. 

 

• Liikunnan rasittavuuden lisääminen tulisi tehdä tarpeeksi hitaasti ja tarvittaessa kontrolloida lihasarvoja. Hevonen nostetaan pikkuhiljaa sille rasituksen tasolle, jossa sen pitäisi kyetä toimimaan.  

• Liikuntaa ei pidä lisätä tai vähentää yht'äkkisesti. Äkilliset ja isot muutokset liikutusohjelmassa altistavat hevosen oireiden alkamiselle ja lannehalvaukselle. Tasainen, järkevästi suunniteltu liikutusohjelma edesauttaa PSSM-hevosen hyvinvointia.

• Rasituksessa hevoselle tulee antaa usein taukoja ja mahdollisuus lihasten rentouttamiseen sekä venyttämiseen. Huolelliset alku- ja loppuverryttelyt ovat tärkeät.

• Karsinassa seisomisaika eli tallilepo mahdollisimman lyhyeksi. Mitä enemmän hevonen pysyy liikkeessä ja sillä on mahdollisuus liikkua, sen parempi. Tarhausta mahdollisimman paljon. Yleensä hevonen säätelee itse liikuntansa sopivasti niin, ettei oireita ilmene. Pihatto on PSSM-hevosille ihanteellinen ratkaisu.

• PSSM-hevoset saattavat hikoilla normaalia enemmän. Neste- ja elektrolyyttitasapainosta tulee huolehtia, sillä lihakset ovat herkät reagoimaan neste- ja elektrolyyttitasapainon heilahteluille.

 

• PSSM-hevoset saattavat makoilla muita hevosia enemmän ja makaaminen aiheuttaa painetta lihasmassaan. Se taas hidastaa paranemista. Karsina tai makuutila tulisi pehmustaa hyvin, joka tarkoittaa käytännössä riittävää kuivittamista. 

• Stressin minimointi. Oireilu saattaa ja todennäköisesti pahentuukin, mikäli hevonen stressaa. Talli- ja tarhaolosuhteet tulisi järjestää kaikin puolin mahdollisimman stressittömiksi. Stressi, elämänmuutos, liikutusohjelman muuttuminen jne. altistavat oireilulle.

• PSSM-hevonen tulisi loimittaa, mikäli riskinä on kylmettyminen ja paleleminen. Lihakset saattavat olla herkät kylmälle ja oireilu saattaa pahentua esimerkiksi kylminä, sateisina ja/tai tuulisina päivinä. Vastaavasti hevosen oireet saattavat helpottua kesällä ja lämpinä aikoina. PSSM-hevonen saattaa myös hyötyä ratsastusloimien käytöstä liikutuksessa, varsinkin alku- ja loppuverryttelyissä. Käytännössä aliloimittaminen on pahempi virhe PSSM-hevosen kohdalla kuin yliloimittaminen.

Hoitojen varjopuolet?

Rasvaruokinnassa on riski hevosen lihomiseen ja hevosen elämänlaadun kärsimiseen sitä kautta. Ylipaino altistaa monille muille sairauksille ja näin ollen ylipainoa ei saisi päästää kertymään.

Toisaalta monien PSSM-hevosten on havaittu kestävän yllättävän hyvin rasvaruokintaa lihomatta. Tämä johtuu mahdollisesti elimistön erikoistarpeista ja rasvan hyödynnettävyydestä energianlähteenä.

Kirjoituksessani "Mikä on paras öljy hevoselle?" olen myös ottanut esille mahdollisen insuliiniresistenssin aiheutumisen rasvaruokinnan seurauksena. Asiasta voi lukea lisää kyseisen linkin takaa.

Yksittäisiä huomioita

Olen löytänyt artikkeleita, joissa varoitellaan PSSM-hevosen rokottamisesta. Rokottamista ei näiden artikkeleiden mukaan suositella, ilmeisesti oireilun alkamisen pelossa.

Pitkät kuljetusmatkat tekevät PSSM-hevosille huonoa, sillä hevonen joutuu käyttämään lihaksistoaan lähinnä staattisesti tasapainotellessaan kyydissä. Hyvin pitkiä kuljetusmatkoja tulisi välttää. Traileria parempi kuljetusvaihtoehto on hevoskuljetusauto.

Lähteet:

Polysaccharide Storage Myopathy (PSSM) in horses 

Stephanie Valberg DVM PhD and James Mickelson PhD
College of Veterinary Medicine, University of Minnesota, St. Paul

A NEWLY RECOGNIZED MUSCLE DISEASE IN DRAFT HORSES (pdf)

Beth A. Valentine DVM PhD

Neuromuscular Disease Laboratory, College of Veterinary Medicine
Cornell University, Ithaca, New York

Lannehalvaussyndrooma (pdf)

Hannu Kirstinä
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma

Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Peruseläinlääketieteen laitos 

Exertional Myopathies in Horses

Stephanie Valberg DVM, PhD, DACVIM, ACVSMR
The Merck Veterinary Manual

Equine Polysaccharide Storage Myopathy 

Timothy Galusha & Christine Hanika DVM PhD
Indiana Animal Disease Diagnostic Laboratory  

Polysaccharide Storage Myopathy type 2 (PSSM2)

EquiSeq Inc.

Role of dietary energy source in the expression of chronic exertional myopathies in horses

R. J. Geor
Department of Biomedical Sciences, Ontario Veterinary College
University of Guelph, Canada

High-fat diets for horses (pdf)

A. C. Beynen and J. M. Hallebeek
Department of Nutrition, Faculty of Veterinary Medicine
Utrecht University, The Netherlands 

Gene expression profiling in equine polysaccharide storage myopathy

BMC Veterinary Research  

PSSM Testing (DNA)

Animal Genetics Inc. US

EPSM, an alternative approach

Carol Layton B.Sc M.Ed

Horse Vaccination Protocol

Mark DePaolo DVM

E-vitamiini

Hevostietokeskus

Sairaushistoria ja kuinka tähän tultiin

Hevoseni lihasongelmiin päästiin kiinni syksyllä 2013. Ensin hevoseni sairasti voimakkaan ja pitkittyneen flunssan. Flunssa alkoi syyskuun alussa ja kesti peräti kuukauden selvitä siitä kaikkine jälkiongelmineen. Pelkän virusinfektion kaveriksi tuli lopulta bakteeri-infektio ja hevoselle nousi 40-asteen kuume. Antibioottikuuri auttoi tukihoitoineen ja kuume saatiin laskemaan vuorokaudessa. Sairastelun lisäksi hevoseni kohtasi edellisessä tallipaikassaan stressiä erityisesti epävakaan laumadynamiikan ja usein vaihtuvien hevosten takia. Hevoseni tuntuu olevan herkkä tällaisille muutoksille ja reagoi niihin negatiivisesti.

Liikutan hevostani normaalisti paljon, joten halusin flunssan jälkeen seurata hevoseni veriarvoja. Halusin eliminoida mahdollisuuden siihen, että aloittaisin liikunnan lisäämisen liian nopeasti. Olin kyllä todella varovainen, mutta koin verikokeet erinomaiseksi seurantamahdollisuudeksi. Minua mietitytti myös flunssan jälkeen alkanut epänormaalin kova hikoilu kevyessäkin rasituksessa. Hevonen saattoi olla ryntäiltä vaahdossa jo käyntilenkin ja lyhyen laukkapätkän jälkeen.

Verikokeista paljastui, että hevoseni lihasarvot olivat huomattavan koholla. Pahimmillaan CK oli +3000 ja ASAT n. 1000. Tämän löydöksen jälkeen hevonen jäi useaksi viikoksi täydelliseen lepoon toipumaan. Hevonen ei näilläkään lihasarvoilla oireillut kovinkaan selkeästi, sillä ainoastaan takaosan lihakset olivat hieman kireämmät kuin normaalisti. Hevostani on hierottu säännöllisesti vuodesta 2012, mutta edes hieronnoissa lihakset eivät ole koskaan tuntuneet mitenkään epänormaaleilta.

Täydellisellä levolla lihasarvot laskivat lähes viiterajojen sisään. Tässä vaiheessa epäilyksenä oli silloisen tallipaikan korkeasokerisen heinän aiheuttamat ongelmat yhdistettynä liikuntaan sekä niiden kombinaation aiheuttama lievä lannehalvaus. Heräsi epäilys, että hevoseni on hiilihydraattiherkkä. Koska taustalla oli paha ja pitkittynyt flunssa, sen vaikutusta lihasarvojen nousuun ei voitu sulkea pois. Toivoa antoi se, että olin "huvin ja urheilun vuoksi" halunnut tsekata hevoseltani kaikki mahdolliset veriarvot loppuvuodesta 2012. Tällöin lihasarvot olivat täysin normaalit.

Löysin joulukuussa 2013 uuden tallipaikan, jossa sain hankittua hevoselleni vähäsokerisempaa heinää ja vakaat, stressittömät olot. Tallipaikan vaihtamisen jälkeen hevoseni muuttui aivan silmissä! Hevosestani tuli mielettömän pirteä, reipas ja menohaluinen. Paikoitellen olin jopa hieman hätää kärsimässä, sillä hevonen tuntui muuttuneen potkukelkasta moottorikelkaksi! Olin todella tyytyväinen muutokseen ja uskoin, että kohonneet lihasarvot olivat enää muisto vain.

Luulo osoittautui vääräksi ja kontrolliarvoja tammikuussa 2014 otettaessa CK- ja ASAT olivat edelleen selkeästi koholla, kummatkin noin 900 kieppeillä. Tässä vaiheessa ei enää jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin viedä hevonen klinikalle lisätutkimuksiin. Tutkimukset aloitettiin verikokeella ja lihasbiopsialla. Verikokeesta katsottiin troponiini (sydänlihasarvo) ja lihasbiopsialla lähdettiin etsimään lihasaineenvaihduntasairauksia.

Sain lihasbiopsian tulokset 11.2.2014 ja diagnoosi oli varma; hevoseni sairastaa Polysaccharide Storage Myopathya. Olin jo varautunut kyseiseen sairauteen ja siirtänyt hevosen oikeanlaiselle ruokavaliolle ja kevyelle liikutukselle, mutta silti diagnoosin varmistuminen veti maton jalkojeni alta. Entä jos hevoseni sairautta ei saada kuriin eikä se toivu edes normaalin harrastehevosen tasolle?