Riittävä E-vitamiinin saanti pystyy osittain korvaamaan puutteellista seleenin saantia, sillä kummatkin aineista toimivat "käsi kädessä" antioksidantteina. Monesti E-vitamiinivalmisteisiin onkin lisätty myös seleeniä.
Seleenin myrkyllisyys
Vaikka seleenillä on tärkeä rooli hevosen solujen toiminnalle, kyseessä on liiallisesti annosteltuna hyvin myrkyllinen aine. Turvallisen seleenin saannin raja on kapea eli oireisiin johtava yliannostus voi syntyä helpommin. Valitettavasti isolla yliannostuksella voi olla hyvin vakavia seurauksia, kuten kävi pooloponeille Floridassa.
Kroonisia, pitkän aikavälin myrkytysoireita ovat mm. jouhien lähtö ja epäedulliset muutokset kavioissa, mm. vaakasuorat halkeamat. Syynä on seleenin vaikutus keratiinin rakenteeseen. Vakavampia pitkän aikavälin myrkytysoireita voivat olla mm. ontuminen, laihtuminen, voimattomuus, vatsakivut, liiallinen syljeneritys ja hengitysongelmat. Kuolemaan johtavat seleenimyrkytykset ovat erittäin harvinaisia.
Suomen maaperä on tunnetusti seleeniköyhää, joten seleenimyrkytystä on täysin turha pelätä järkevällä ruokintasuunnittelulla. Ennemmin kannattaa tarkistaa, että puutetta ei pääse syntymään. Erityisesti luomuheinää syövien hevosten seleenin saanti kannattaa määrittää, sillä luomuheinässä saattaa olla hyvin vähäinen määrä seleeniä.
Saantisuositukset
Riittävänä seleenin saantimääränä pidetään kirjoituksesta ja lähteestä riippuen 1 - 3 mg / vrk 500 kg hevoselle. Tarvittavaan seleenimäärään vaikuttavat hevosen paino, työn määrä ja yksilölliset tarpeet. FDA US (2012) suositusmäärä seleenin saannille on 3 mg / vrk keskivertohevoselle. Suoritushevoset saattavat tarvita seleeniä hieman enemmän, taaskin lähteestä riippuen jopa 3 - 5 mg / vrk. Turvallisena pidetty yläraja seleenin saannille on vain 20 mg / vrk, jonka jälkeen myrkytysoireita saattaa ilmaantua.
Seleenin yliannostusriski kasvaa, mikäli heinän seleenipitoisuus ei ole tiedossa ja syötetään seleeniä sisältävää kivennäistä, seleenipitoisia lisäravinteita ja täysrehua, joka sisältää myös seleeniä. Näissä tapauksissa tulisi aina laskea kokonaisseleenin saanti.
Seleenin saannin määrittäminen
Ennen seleenilisän lisäämistä hevosen ruokavalioon voi teetättää heinäanalyysin, josta selviää heinän seleenipitoisuus. Heinäanalyysi on suuntaa antava, mutta hyvä ja käytettävissä oleva keino heinän ravinnepitoisuuksien määrittämiseksi. Kun heinän seleenipitoisuus on selvillä, on helpompi laskea ja arvioida seleenin saanti per vuorokausi käytettävään heinämäärään nähden. Saadun tuloksen mukaan voidaan etsiä sopiva lisäravinnevalmiste, jolla mahdollinen seleenin puute on korjattavissa.
Hevosen seleenin saanti voidaan myös määrittää verikokeen avulla. Verikoe on sinänsä yksinkertainen ja luotettava tapa määrittää hevosen seleenin saanti eli onko hevosella puutosta seleenistä vai ei.
Seleenin imeytyvyys
Epäorgaaninen seleeni (natriumseleniitti / natriumselenaatti) imeytyy tutkimusten mukaan huonommin kuin orgaaninen seleeni (seleenihiiva = selenometioniini), joten seleenin lähteenä kannattaa suosia orgaanista muotoa.
Lähteet:
Selenium: A Balancing act
The Horse -portaalin artikkeli
Selenium - How Important Is It?
Dr Kathleen Crandell
Kentucky Equine Research
Selenium: An Essential Mineral
Kentucky Performance Products
Selenium: How Much Is in Your Horse's Diet?
Kentucky Performance Products
Seleeni ruokinnassa – tuleeko puutetta myös tavanomaisilla tiloilla? (pdf)
ProAgria Pohjois-Karjala
Tieto Liikkeelle –hanke
Seleeni ja rehuhiiva luomurehuissa (pdf)
Eviran tiedote 20.11.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei lukijani! Saan kaikista kommenteista ilmoituksen sähköpostiini, joten vastaan myös vanhempien kirjoitusten kommentointiin.