maanantai 30. kesäkuuta 2014

Laiduntauko

Akselille on viime päivinä maistunut lisäruoka huomattavasti paremmin, kun keksin tehdä vain aavistuksen turvotetun greenline-melassileikeseoksen ja lisätä annokseen enemmän suolaa. Syystä tai toisesta tuolla reseptillä lisäpöperöt alkoivat maistua.

Akseli joutui kuitenkin aloittamaan laiduntauon. Hevoselleni ilmaantui hyvin lieviä kaviokuumeoireita ja näin ollen laiduntauko alkoi asap. Akseli on ollut vain osapäiväisesti niukalla laitumella, mutta sekin näyttäisi olevan liikaa. Aiempina vuosina Akseli on kestänyt laiduntamisen ihan hyvin, myös kokopäiväisesti.

Laitumelta poisottamisen jälkeen kaikki oireet katosivat vuorokauden kuluessa, mutta seuraan tietenkin tilannetta haukkana.



tiistai 24. kesäkuuta 2014

Kesä tuli ja ruokahalu meni

Näin on päässyt käymään. Akseli alkoi nirsoilla ensimmäistä kertaa greenlineannoksensa suhteen kesän lähestyessä ja lopulta tilanne äityi sangen pahaksi. Akseli on pahimmillaan kieltäytynyt syömästä lisäruokiaan. Vielä keväällä hevonen söi kaikki ruokansa superhyvällä ruokahalulla ja suurinpiirtein nuoli kuppinsa tyhjäksi! Tällä hetkellä olen saanut uppoamaan alas lähinnä yhden annoksen lisiksiä per päivä, jos sitäkään, ja se on toki auttamatta liian vähän. Yhdestä annoksesta Akseli saa 1-2 dl öljyä ja muita tarpeellisia lisäravinteita.

Tiedän öljyn olevan Akselin kohdalla supertärkeä ainesosa hevoseni hyvinvointia ja suorituskykyä ajatellen, joten turhautumiseni määrä on ollut potenssiin kymmenen. Olen kuvainnollisesti repinyt hiuksia päästäni, kun ruokakuppi on jäänyt koskemattomaksi. Lopulta minun oli pakko alkaa miettimään öljyn kyytipojaksi jotain muuta rehua kuin greenlinea. Kävin ostamassa säkin Racing Fiberlinea eli melassileikettä. Melassileike ei sisällä tärkkelystä ja etiketissä sokeripitoisuudeksi on ilmoitettu vain 7,2 %. Akseli maisteli melassileikettä ensimmäisellä kerralla todella lupaavasti, mutta lopulta siitäkin annoksesta jäi syömättä puolet. Melassileike ei siis päässyt maittavuudessaan jatkoon. No, nyt minulla on säkki sitäkin.

Seuraavaksi päädyin kokeilemaan pellavarouhetta. Kokeilin syöttää desilitran tallikaverin pellavarouhetta ja kas, Akseli oikein ahmi pellavapuuronsa. Lupaavasti alkaneen kokeilun myötä kävin ostamassa oman säkin pellavaa. Päädyin Racing Pellavainen pellavarouheeseen, sillä säkin kyljessä oli ilmoitettu sokeripitoisuus (4 %) toisin kuin kilpailevalla merkillä. Lisäksi Pellavaisen rasvapitoisuus oli hieman suurempi. Pellavarouhe ei sisällä melassileikkeen tapaan lainkaan tärkkelystä ja sokeripitoisuuskin on todella matala, joten se on hyvin turvallinen valinta lisärehuksi.

Valitettavasti iloitsemiseni pellavan menekistä oli ennenaikaista. Alussa pellava maistui jotenkin, mutta nyt sekin on kokenut inflaation. Eipä maistu enää sekään. Mitäs sitä sitten keksisi? Onneksi nyt ostetut säkit saan syötettyä varmasti talven myötä, mutta ei huvittaisi enää ostella uusia rehuja. Toiveet lihasarvojen pysymisestä alhaalla ovat tämän ruokanirsoilun myötä romahtaneet. Yritän vielä keksiä jotain, kunhan vain keksisin, että mitä.

Talvi, tule pian ja tuo hevoseni ruokahalu takaisin!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Hevosen lihasarvoista

Ajattelin kirjoittaa sanasen hevosen lihasarvojen tulkinnasta, sillä tässä oli itselläni aikoinaan hieman opiskelemista. En saanut kattavaa tietoa miltään yhdeltä ainoalta sivulta, vaan jouduin selaamaan sivuston jos toisenkin ja kääntymään osittain myös ulkomaisten sivujen puoleen. Eläinlääkärit osasivat toki aina selittää ja avata arvojen merkitystä, mutta oppimisen ja asian päähän jäämisen kannalta omatoiminen opiskelu oli minulle tarpeen.

Hevosten lihasarvoja tutkiessa katsotaan yleensä CK, ASAT ja LDH. Kerron näistä arvoista nimenomaan lihasongelmien näkökannalta katsottuna enkä ota kantaa muihin syihin, jotka voivat aiheuttaa kyseisten arvojen kohoamista. Lannehalvaushevosen kohdalla lihasarvot voivat myös käyttäytyä poikkeavasti.

Konsultoi aina asiantuntevaa eläinlääkäriä!

MITKÄ VERIARVOT KERTOVAT LIHAKSISTOSTA?


Lihaksiston tilaa pystytään seuraamaan suhteellisen kattavasti veriarvojen perusteella. Lannehalvaus voi aiheuttaa veriarvoihin useita poikkeavia muutoksia tai ne voivat käyttäytyä poikkeuksellisesti. Asiasta voi lukea lisää esimerkiksi Kirstinän tutkielmasta "Lannehalvaussyndrooma" s. 27 eteenpäin. Lisäksi s. 27 eteenpäin on listattu myös ne veriarvot ja muutokset, joita en tässä käsittele.

CK = Kreatiinikinaasi. CK on lihasspesifinen ja se kertoo akuutista lihasvauriosta. CK kohoaa akuuteissa lihasvaurioissa nopeasti ja sen pitoisuus on korkeimmillaan muutamien tuntien päästä lihasvauriosta. CK palautuu normaaliksi muutaman vuorokauden kuluessa.

ASAT = Aspartaattiaminotransferaasi. ASAT ei ole lihasspesifinen, mutta varsinkin CK:n kanssa yhdessä se on toimiva indikaattori lihasvaurioihin. ASAT kohoaa hitaammin kuin CK ja sen pitoisuus on lihasvaurion jälkeen huipussaan noin vuorokauden kuluttua. ASAT myös laskee hitaammin ja sen palautumiseen voi mennä useita viikkoja. Mikäli CK on normaali ja ASAT koholla, lihasvauriosta voi olla useita päiviä tai viikkoja aikaa. ASAT:n avulla voidaan seurata lihasvaurion paranemista pidemmällä aikavälillä.

LDH = Laktaattidehydrogenaasi. LDH on solujen entsyymi, jota löytyy monista eri kudoksista. Sillä on tärkeä rooli solujen energian tuotannossa. LDH ei ole lihasspesifinen, mutta toimii ASAT:n tavoin indikaattorina lihasvaurioissa. LDH saavuttaa huippunsa lihasvaurioissa noin 12 tunnin kuluttua.

Myoglobiini = lihaspuna. Lihaspuna on happea varastoiva proteiini, jota esiintyy luurankolihaksistossa ja sydänlihaksessa. Lihasvaurion seurauksena hevosen verenkiertoon vapautuu myoglobiinia, joka myös värjää virtsan tummaksi ja saattaa aiheuttaa virtsaan pahan tai normaalia voimakkaamman hajun. Myoglobiinin määrää voidaan arvioida verinäytteestä tai virtsasta. Myoglobiini on suurina annoksina myrkyllistä munuaisille, joten akuutissa lannehalvauksessa hevosen nesteyttäminen suun kautta tai suonensisäisesti on hyvin tärkeää.

BIL = Bilirubiini. Bilirubiini on hemoproteiinien aineenvaihduntatuote, joihin myös myoglobiini kuuluu. Bilirubiini saattaa olla koholla lihasvaurioissa.

KUINKA LIHASARVOJEN NOUSU TULKITAAN?


CK, ASAT, LDH ja kaikkien muidenkin veriarvojen viiterajat vaihtelevat laboratoriosta riippuen. Tarkista aina käyttämäsi laboratorion viiterajat.

Suuntaa-antavina esimerkkeinä voidaan kuitenkin antaa mm.

Lievä lannehalvaus: CK <1500 U/l ja ASAT <500 U/l

Keskinkertainen lannehalvaus: CK <10 000 U/l ja ASAT <2000 U/l

Vaikea lannehalvaus: CK >10 000 U/l ja ASAT >2000 U/l

Vaikeissa tapauksissa CK voi olla jopa 100 000 U/l.

PSSM-hevosen lihasarvot voivat olla jatkuvasti koholla (myös lepohevosilla). Oikeanlaisella ruokinnalla ja sopivalla liikunnalla lihasarvot saattavat laskea, mikäli hevonen reagoi positiivisesti taudin mukaiseen hoitoon.

ONKO LIHASARVOJEN NOUSU AINA VAKAVAA?


Terveellä hevosella lihasarvot saattavat nousta lievästi hyvin raskaan suorituksen jälkeen. Akselia hoitavalta klinikalta sanottiin, että esimerkiksi kenttähevosilta ja ravureilta voidaan tavata kohonneita lihasarvoja raskaan suorituksen jälkeen.

Lihasarvojen nousu voi johtua monesta syystä, mutta toki ne itsessään kertovat aina lihasvaurioista. Lihasarvoja voivat nostaa treenin luonne, intensiivisyys, kesto, hevosen ikä, sukupuoli, ruokavalio ja eläimen kuntotaso vrt. hyväkuntoinen / huonokuntoinen. Jatkuvasti koholla olevat lihasarvot tai niiden epänormaalin korkea nousu rasituksessa ei ole normaalia ja syy tulisi aina selvittää. Terveen hevosen kohdalla lihasarvoja on hyvin vaikea saada lihasvauriolukemiin.

Hevonen ei välttämättä osoita selkeitä kliinisiä oireita lievästi kohonneista lihasarvoista, mutta suorituskyky on kuitenkin heikentynyt ja harjoituksista palautuminen voi olla vaikeaa. Lihasarvojen nousua voidaan tutkia normaalien verikokeiden lisäksi rasitustestillä, jossa lihasarvot mitataan ennen ja jälkeen rasituksen. Rasitustestistä voi kysyä lisää esimerkiksi Helsingin Yliopistollisen eläinsairaalan Hevossairaalasta.

LÄHTEET


Mitä hevosen verinäytteen arvot kertovat?

Ninja Karikoski, ELL, tutkija ja väitöskirjaa tekevä erikoistuva eläinlääkäri
Riitta-Mari Tulamo, professori, Dipl ECVS, Hevossairaalan johtaja

Hevosen lannehalvaus ja lihasongelmaisen hevosen hoito (pdf)

Kati Tuomola, ell

Lannehalvaussyndrooma (pdf)

Hannu Kirstinä, eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma

Musculoskeletal: exercise response test

Dr Graham Munroe
Vetstream 

Blood: biochemistry - lactate dehydrogenase

Dr Frank Taylor, Dr Kathleen Freeman, Ms Annalisa Barrelet
Vetstream 

Lactate dehydrogenase test

Medical Dictionary

Myoglobiini

Solunetti

Aspartate aminotransferase - AST

Cornell University

Creatine Kinase - CK

Cornell University

Total Bilirubin

Cornell University

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Ajatuksia toipumisprosessista ja vähän menneisyydestäkin

Olen ollut viimeisimpien verikokeiden jälkeen suorastaan taivaassa. Viime syksystä asti olen stressannut enemmän tai vähemmän jatkuvasti, sillä alussa en tiennyt mikä hevostani vaivaa ja myöhemmin tieto vain lisäsi tuskaa. Epätietoisuus ja epätoivossa eläminen on pidemmän päälle kovin kuluttavaa. Ja nyt, ensimmäistä kertaa sitten viime syksyn, olen laukannut Akselin kanssa pitkin metsäpolkuja ja NAUTTINUT! En ole murehtinut, että onko jokainen laukkapätkä liian pitkä ja rasittava vai ei ja mahtavatko lihasarvot nousta. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olen pystynyt nauttimaan hevoseni määrätietoisesta ja elämäniloisesta menosta! Meillä näyttää olevan tulevaisuus. Se ei todennäköisesti ole täysin sitä mitä ajattelin, mutta ainakin parempi kuin ei mitään.

Toistaiseksi Akseli on saanut sairauteensa parhaimman avun jokapäiväisestä, tasaisesta liikutuksesta ja öljyruokinnasta. Hevoseni luonteessa on myös tapahtunut iso muutos; siinä missä se saattoi vielä viime vuonna muistuttaa enemmän tätikuljetinta, on nykytilanne jotain muuta. Hevosessani on virtaa ja elämää!

Liikutuksen suhteen yritän ylläpitää hyvin tasaista rasitusta ja mikäli ohjelmaan kuuluu kevyempi päivä tai päiviä, ajan rasitusta alas 1-3 päivän ajan ja nostan taas yhtä hitaasti takaisin "kovimmalle tasolle". Enkä koskaan seisota hevosta rankemman treenin jälkeisinä päivinä! Olen toiminut näin jo ennen sairausdiagnoosia ja siinä saattaakin olla yksi syy, että miksi Akseli on pärjännyt niin hyvin. Olen yrittänyt panostaa liikutusohjelmaan ja sen järkevyyteen. Lisäksi en ole antanut Akselille koskaan varsinaista laidunlomaa, vaan olen järkeillyt tekemisemme olevan sen verran mielekästä ja rasituksen kannalta järkevää, että voin huoletta liikuttaa hevosen vaikka joka päivä. Olen aivan tietämättäni hoitanut Akselia niin sopivasti sairauteensa nähden mukaanlukien väkirehuttomuuden ja valkuaisen saannista huolehtimisen.

Pidin pääni myös silloin aikoinaan, kun Akseli tuli minulle jokseenkin surkeassa kunnossa. Kokeneet hevosihmiset sanoivat, että lihota se väkirehuilla ja sillä-tällä-tuolla-rehulla. Tällöin tutustuin ensimmäistä kertaa huolellisemmin hevosen ruokintaan ja ruoansulatuselimistöön ja totesin, että Akseli saa kuntoutua lähinnä vapaalla heinällä. Täydennykset ruokintaan päätin tehdä käytettävän heinän mukaan. Onneksi Akseli söi heinää erinomaisella ruokahalulla ja kuntoutumista tapahtui hitaasti, mutta varmasti! Myös liikutus pysyi aika pitkään kevyenä ja hevonen sai kehittää itselleen lihaksia kipeytymättä.

Periaatteessa näin jälkeenpäin ajateltuna on jopa mielenkiintoista, että PSSM-hevonen on pystynyt kasvattamaan niin hyvin lihasmassaa ja kuntoa. Todennäköisesti sairaus ei ole pahemmin vaivannut Akselia vielä vuonna 2012, mutta en voi olla miettimättä, että olisiko lihaskadon syynä ollutkin liikunnan- ja ruokinnanpuutteen sijasta ainakin osittain PSSM-oireilu tai jopa sairastettu lannehalvaus? Joka tapauksessa hevonen kuntoutui hienosti ja lihasarvotkin olivat hyvät vielä loppuvuodesta 2012.


Tammikuussa 2012.


Helmikuussa 2012.


Alkusyksyllä 2013.


Kesäkuussa 2014. Kuva M. Johansson.


Koen myös olevani etuoikeutetussa asemassa siinä suhteessa, että hevoseni on reagoinut hoitoihin näin hyvin. Viime viikon klinikkakäynnillä sen kertainen eläinlääkärimme sanoi, että hänen uralleen on sattunut yksi toinenkin samasta sairaudesta kärsivä hevonen. Valitettavasti kyseinen hevonen ei vastannut hoitoihin lainkaan ja sen kohtalo oli hieman surullisempi tarina. Tunsin haikeutta, mutta samalla olin niin kiitollinen Akselin nykyisestä tilanteesta.