maanantai 30. marraskuuta 2015

PSSM-hevosen verryttely

Huomaa! Teksti on alunperin kirjoitettu helmikuussa 2015. Teksti on ollut julkaisemattomissa luonnoksissa tähän päivään asti ja päätin julkaista tekstin sellaisenaan ilman viittauksia hevoseni poismenoon.

Ajattelin kertoa hieman oman hevoseni alku- ja loppuverryttelyistä ennen varsinaista liikuntasuoritusta. Kannattaa muistaa, että se mikä toimii yhdellä hevosella, ei välttämättä toimi toisella. Mitään patenttiverryttelyä tai -liikutusta ei ole olemassa edes PSSM-hevosille, joten jokaisen on vain tutkittava ja kokeiltava mikä toimii juuri sen oman hevosen kanssa.

"Hevosen elimistö kannattaa valmistaa alkavaan harjoitukseen kävelyttämällä hevosta alkuverryttelynä. Lannehalvaushevosille voidaan tarvittaessa käyttää myös normaalia pidempää alkuverryttelyä. Alkuverryttelyssä tulee kuitenkin huomioida yksilölliset ja rotukohtaiset erot. Osa hevosista stressaa hidasvauhtista lämmittelyä, joten tällaiset hevoset voidaan lämmittää kovemmalla vauhdilla. Yleisesti on tiedossa, että ratsut ja laukkahevoset oireilevat usein kun niitä pidätellään vastoin tahtoaan hitaassa vauhdissa ja lämminveriravureiden tiedetään saavan tyypillisesti lannehalvauskohtauksia 15 – 30 minuutin hiljaisen ravin jälkeen.

Palauttava loppuverryttely tehdään kävelyttämällä, jolloin lihaksisto puhdistuu kuona-aineista ja harjoituksesta palautuminen nopeutuu. Hieronnasta, venyttelystä sekä kuuma- ja kylmähoidoista voi myös olla apua tietyille yksilöille.

Harjoitusmuotoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Jos hevonen oireilee usein tietyn tyyppisissä harjoituksissa, sellaisia kannattaa välttää. ... Ratsuilla suositellaan kokoamisten välillä tapahtuvia taukoja, jotta lihakset rentoutuvat ja venyvät."


Hannu Kirstinän tutkielmasta "Lannehalvaussyndrooma" s. 37

Oma hevoseni tarvitsee pitkät alku- ja loppukäynnit. Toistaiseksi olen havainnut parhaimmaksi alkuverryttelyksi vähintään 20 min alkukäynnit (matkassa mitattuna noin 2 km) sekä sen jälkeen hetki rentoa laukkaa hevosen haluamassa tahdissa (kummatkin laukat läpi eli oikea & vasen laukka). Varsinaisen työskentelyn jälkeen otan loppuverryttelyksi hieman tehtävistä ja päivästä riippuen rennot loppulaukat ja sen jälkeen alkukäyntien veroiset loppukäynnit eli noin 20 min. Itse en jaksa hinkata näin pitkiä käyntejä kenttää kiertäen vaan hoidan alku- ja loppuverryttelyt maastossa.

"A pro-longed warm-up with adequate stretching is believed to decrease episodes of rhabdomyolysis."

Minulta on muutamaan otteeseen tiedusteltu, että miksi en aloita verryttelyä ravilla? Vastaukseni on, että Akselin ravi on huomattavasti jäykemmän oloista ennen verryttelylaukkoja. Tämä verryttelytapa on sopinut Akselille todella hyvin ja on tuntunut ehdottomasti parhaimmalta tavalta saada hevonen rennoksi ja elastisemmaksi ennen varsinaisia harjoituksia.

Verryttelylaukkojen jälkeen aloitan treenin aina käyntityöskentelyllä, jonka jälkeen otan ravia ja vasta lopuksi teen treenattavia asioita laukassa. Tehtävien välillä annan Akselille pitkät ohjat ja hevonen saa venyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Ravi- tai laukkatyöskentelyn jälkeen annan hevosen aina kävellä jonkin aikaa, enkä juuri koskaan jatka suoraan ravityöskentelystä laukkatyöskentelyyn tai toisinpäin ilman välikäyntejä.

"Rest periods that allow horses to relax and stretch their muscles between periods of collection under saddle may be of benefit."

Olen joskus lukenut ohjenuorasta, jonka mukaan PSSM-hevoselle tulisi antaa käyntimahdollisuuksia esimerkiksi seuraavasti: 10 min ravia - 10 min käyntiä - 5 min laukkaa - 5 min käyntiä ts. käyntiä tulisi olla aina yhtä pitkät pätkät kuin toistakin askellajia ennen seuraavaan askellajiin siirtymistä. Omalle hevoselleni tuntuu kuitenkin olevan tärkeintä, että en vaadi liian pitkää yhtäjaksoista työskentelyä vaan annan tarpeeksi usein mahdollisuuden eteen-alas venyttämiseen ja säännöllisiin välikäynteihin.

"Event horses may require training that incorporates calm exposure to steeplechase as well as interval training at the speeds achieved during the steeplechase to prevent rhabdomyolysis during competitions. Thoroughbred racehorses often develop rhabdomyolysis when riders fight to keep horses at a slower speed, and therefore, this should be avoided. Standardbred horses often develop rhabdomyolysis after 15–30 min of submaximal trotting, and therefore, interval training and reduction of jog miles to no more than 15 min per session is recommended."

Ylläolevat irralliset lainaukset ovat Stephanie Valbergin kirjoituksesta Exertional Rhabdomyolysis.