Imppari ei näyttänyt aiheuttavan meille juurikaan lisäharmia, joten Akselin liikutukseen paluu on sujunut aika hyvin. Kuitenkin ensimmäisellä käyntilenkillä Akseli tuntui erityisen huonolta ja hevonen kompuroi takajalkoihinsa kovasti. Takapää tuntui kaikkinensa jotenkin heikolta. Seuraavalla käyntilenkillä tilanne oli jo hitusen parempi, joskin kokeilemallani pienellä ravipätkällä hevonen tuntui selkään epäpuhtaalta. Kummallakin kerralla jalkauduin tsekkaamaan tilannetta, mutta mitään kummempaa ei näkynyt. Hevonen ei silti ollut missään nimessä normaalin tuntuinen. Pientä kompurointia jatkui oikeastaan koko sen ajan, kunnes rasitustaso alkoi huidella lähes normaaleissa lukemissa.
Nostin liikutusta hyvin varovasti ja aluksi lähinnä kävelimme, kunnes hevonen alkoi tuntua askelluksen suhteen omalta itseltään. Lepoviikon seurauksena Akseli oli hyvin menohaluinen, joten kuskilta kysyi hieman malttia pitää liikutus matalatempoisena. Kieltämättä houkutus tehdä sitä-tätä-tuota on älyttömän suuri, kun hevonen haluaisi kovasti mennä. Nyt olemme jo käyneet laukkailemassa maastossa kunnon pätkiä ja ai että, miten Akselilla ja minulla on ollut kivaa!
Kisasuunnitelmien peruuntumisen takia en pidä kiirettä rasitustason nostamisen suhteen. Otan rennosti ja pidän rasitustason vakaana. Katselen treenimatkan pidentämistä jossain vaiheessa, kun alkaa taas tehdä mieli edetä kohti tavoitteita. Meillä on koko talvi aikaa hölkötellä ja etsiä liikutuksen raameja. Akselilta on myös otettu uudet lihasarvot juuri ennen impparia ja niissä ei ollut mitään vikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei lukijani! Saan kaikista kommenteista ilmoituksen sähköpostiini, joten vastaan myös vanhempien kirjoitusten kommentointiin.