keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Toukokuun verikokeet

Olemme selvinneet jälleen voittajana kohti kesää! Ilokseni voin kertoa, että Akselin lihasarvot ovat pysyneet edelleen riittävän hyvinä. CK on täysin normaali ja hyvin viiterajojen sisällä. Valitettavasti ASAT on noussut huhtikuun kokeisiin verrattuna aavistuksen, mutta en suostu olemaan asiasta vielä huolissani. Nousu oli prosentuaalisesti niin pieni. CK on minulle kaikista tärkein arvo, sillä sen perusteella voidaan päätellä meneillään oleva akuutti lihasvaurio (jota ei tässä tapauksessa ole).

ASAT on siis edelleen lievästi koholla, kuten huhtikuussakin. Konsultoin jo huhtikuussa Akselia hoitanutta klinikkaa ASATin suhteen ja heidän mukaansa se voi Akselilla jopa jäädä lievästi koholle. Aika näyttää. Annan itselleni luvan huolestua enemmän vasta siinä vaiheessa, mikäli ASAT jatkaa hiljaista kipuamistaan ylöspäin. Lueskelin myös joltain yhdysvaltalaiselta eläinlääkintäsivustolta, että rasvaruokinta saattaa nostaa ASAT-arvoa.

Lisään taas liikuntaa ja toivon, että näin hieno tilanne jatkuu. Ihaninta oli olla väärässä sen suhteen, että olisin oikeasti joutunut Akselin kanssa vain käyntilenkeille kesäkuuhun asti. Akseli on toistaiseksi toipunut kohonneista lihasarvoistaan huomattavasti nopeammin ja kestänyt liikuntaa paremmin kuin oletin. Tulevaisuus voi olla ihan mitä tahansa taivaan ja helvetin väliltä, mutta sitäkin suuremmalla syyllä nautin kaikista pienistä onnen- ja toivonmurusista. Parasta on toki seurata omaa hyvävointista ja elämäniloista sekä kovin terveen oloista hevostaan!




Pidennän pisimpiä käyntilenkkejämme kahteen tuntiin (ihanaa!!) ja otan lyhyemmille lenkeille mukaan lisää laukkapätkiä. Lisäksi kasvatan laukan osuutta ratsastustunneilla ja otan mukaan pienet pätkät ravityöskentelyä. Meillä on aivan ihana ratsastuksenopettaja, joka osaa ottaa hienosti huomioon hevoseni rajoitteet ja kannustaa eteenpäin. Arastelen kuitenkin ravityöskentelyn aloittamista, sillä ravin sanotaan olevan lannehalvaushevosille pahinta. Esimerkiksi Englannissa lannehalvauksiin taipuvaisten laukkahevosten kanssa ei välttämättä oteta ravia lainkaan tai sitä vältellään viimeiseen asti. Toisaalta sekin on varmasti hevoskohtaista, että mikä askellaji on millekin hevoselle luonnollisinta ja mikä taas vaikeampaa ja raskaampaa.

Akselista osaan jo sanoa sen verran, että hevoseni vertyy laukan jälkeen huomattavasti paremmin raviin. Huomasin asian viime syksynä ja sen jälkeen olen pyrkinyt tekemään alkuverryttelyt käynnissä ja laukassa, ja vasta sen jälkeen ottanut ravia. Jatkan samalla linjalla.

2 kommenttia:

  1. Upeeetaaa! Mahtavaaa! :D Whoop whoop! \o/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täsmälliset fiilikseni. :D Tällä kertaa en tosin stressannut tuloksesta niin paljon kuin huhtikuussa, sillä uskalsin enemmän luottaa kaiken olevan kunnossa.

      Poista

Hei lukijani! Saan kaikista kommenteista ilmoituksen sähköpostiini, joten vastaan myös vanhempien kirjoitusten kommentointiin.